C++-ohjelmointi

Ryhmätyöharjoituksen aihe on julkaistu 9.3.2007

Perustiedot opintojaksosta C++-ohjelmointi, päivitetty 20.3.2007 (Hannu Laine)

C++-ohjelmointi T0177 (TM04S3)

Ilmoittautuminen opintojaksolle tapahtuu WinhaWille-järjestelmän kautta. Opintojakson koodi on T0177 ja toteutuksen koodi on TM04S3.

Opintojakso antaa perusvalmiudet olio-ohjelmoinnin hyväksikäyttöön käytännön ohjelmistotyössä erityisesti C++-kielellä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva olio-ohjelmoinnin merkityksestä ja soveltamismahdollisuuksista tietojenkäsittelytekniikan eri osa-alueilla. Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin keskeiset periaatteet ja osaa käyttää niitä ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa. Kurssilla painotetaan C++-kielen niitä piirteitä, jotka eroavat Javasta. Esimerkiksi muistinkäytön hallinta ja ymmärtäminen, osoittimien käyttö olioiden käsittelyssä ja C++:n standard template luokkien ja template algoritmien käyttö ovat tällaisia asioita. Kurssilla käsiteltävät asiat ovat välttämätöntä pohjatietoa esimerkiksi Symbian C++-ohjelmointiin

Perustiedot

Opettaja : Hannu Laine
Opintojakso alkaa 9.1.2007 ja päättyy 27.3.2007, jolloin on tentti.
Opintojakson laajuus on 5 op
Luentoja 2 h / viikko ( 20 h yhteensä)
Labratunteja 2 h / viikko (20 h yhteensä)
Ryhmätyöharjoitus
Itseopiskelua
Tentti kurssin loputtua

Sisällön pääkohdat

Seuraavassa on alustavasti sisällön pääkohdat. Lista tarkentuu opintojakson aikana.

C/C++
Olioparadigma ja C++
Luokat ja oliot
Esimerkkejä luokkien ja olioiden käytöstä
C++:n standardiluokat
Konstruktorit ja destruktorit
Operaattorien ylikuormitus ja muita C++:n tuomia parannuksia
Olioiden vuorovaikutus ja "yhteispeli"
Periyttäminen ja sen merkitys
Ominaisuuksien muutto
Virtuaalimetodit
Polymorfismi
Geneerinen ohjelmointi
STL
Hyödyllisä suunnittelumalleja (design patterns)
Esimerkkejä suunnittelumalleista

Käsitellyt asiat

Klikkaamalla seuraavaa linkkiä, saat näkyviin tarkemman listan, mitä tähän mennessä on tunneilla käsitelty:

Lista käsitellyistä asioista

Lisäksi alempana löytyy linkit käsiteltyihin luentokalvoihin.

Kurssimateriaali

Oppikirja Deitel H, Deitel B : C++ How to program

Muita hyviä kirjoja on useita:

Klassikoiksi ovat muodostuneet seuraavat referenssimateriaaliksi sopivat kirjat

Myös suomeksi on hyviä kirjoja

Luentotunneilla tehdyt muistiinpanot
Luentokalvot

    Osa 1a    Osa 1b ( Eroja C:n ja C++:n välillä )

    Osa 2 ( Johdanto olio-ohjelmointiin )

    Osa 3 ( Konstruktorit ja destruktorit

    Osa 4 (Operaattorien ylikuormitus)

    Osa 5 (Luokka string)

    Osa 6 (Staattiset/dynaamiset taulukot, joiden sisältönä on oliot/olioiden osoittimet. Olioilla on staatisia/dynaamisia jäseniä )

    Osa 7 (Staattiset datajäsenet (avainsana static) ja const määritteet)

    Osa 8 (Osasuhde ja assosiaatiosuhde)

    Osa 9   (Perusasiat perinnästä)

Osa 10a    Osa 10b     (Lisää perinnästä: Myöhäinen sidonta, virtuaalimetodit, polymofismi jne.)

Harjoitukset

Harjoitus 1

Harjoitus 2

Harjoitus 3

Harjoitus 4

Harjoitus 5

Harjoitus 6L

Harjoitus 7 xmltemperature_pohja.cpp weather.xml

Harjoitus 8 (files counter.h , counterDevCpp.obj for DevC++ environment)

Harjoitus 9

Harjoitus 10L (files counter.h , counter.cpp )

Ryhmätyöharjoitus

Opintojaksoon kuuluu ryhmätyöharjoitus, josta erillinen kuvaus: ryhmätyöharjoituksen kuvaus. Ryhmätyö tehdään pääsääntöisesti kolmen hengen ryhmissä. Yleisluonteisia ohjeita projektityöstä löytyy tästä linkistä: ohjeita ohjelmistoprojektin läpivientiin.

Tentti

Tentissä tutkitaan kurssilla käsiteltyjen aiheiden ymmärtäminen ja kyky niiden soveltamiseen. Opintojakson arvosana määräytyy pääsiassa kokeen perusteella (80%). Aktiivisuus labratehtävien tekemisessä vaikuttaa max 20% ( yksi askel numeroskaalassa). Tehtävien luonne noudattaa pitkälle labraharjoituksissa olleita tehtäviä, mutta labratehtävät eivät suinkaan anna suoria vastauksia kysymyksiin. Tässä muutamia vihjeitä miltä olio-ohjelmoinnin kokeen kysymykset voivat näyttää.

Periaatteessa mikä tahansa kurssin aikana opiskeltu aihe voi olla kysymyksen kohteena kokeessa. Seuraavassa kuvataan muutamia kokeessa tyypillisiä kysymystyyppejä.

Kysymystyyppi 1) Kysymyksessä kuvataan jonkin reaalimaailman olion ominaisuudet ja käyttäytyminen. Tehtävänä on kirjoittaa luokkamäärittely ja luokan toteutus kuvatuille olioille.

Kysymystyyppi 2) Luokan xxxx luokkamäärittely (tai useamman luokan luokkamäärittely on annettu). Tehtävässä pitää kirjoittaa sovellus (main funktio) , joka ratkaisee tietyn probleeman tai suorittaa tietyn tehtävän käyttäen hyväksi annetun luokan palveluja.

Kysymystyyppi 3) Luokan xxxx luokkamäärittely (tai useamman luokan luokkamäärittely on annettu). Tehtävässä pitää kirjoittaa annetut vaatimukset täyttävä luokkamäärittely ja jäsenfunktioiden toteutukset käyttäen hyväksi annettuja luokkia tavalla tai toisella (esimerkiksi käyttäen annettuja luokkia osakomponentteina, periyttämällä se annetusta luokasta tai käyttäen assosiaatiota).

Kysymystyyppi 4) Kysymyspaperilla voi löytyä myös valmis ohjelma, josta saatetaan kysyä esimerkiksi: Mikä on probleema, jonka kyseinen ohjelma tai funktio suorittaa? Tai mitkä probleemat syntyvät ohjelmaa suoritettaessa (virheet, muistinkäytön epätehokkuus tms.)? Kuinka ohjelmaa pitäisi parantaa, jotta kyseiset ongelmat voidaan poistaa?

Kysymystyyppi 5) Geneerinen ohjelmointi on yksi tärkeimmistä olio-ohjelmoinnin tavoitteista. Yksi kysymyksistä käsittelee lähes varmuudella tätä asiaa tavalla tai toisella.

Kysymystyyppi 6) Kysymystyypit 1 – 5 ovat hyvin tyypillisiä ja varmasti ainakin kaksi kysymyksistä voidaan luokitella suoraan niihin tyyppeihin kuuluvaksi. Niiden lisäksi voi löytyä kysymyksiä, jotka eivät selkeästi kuulu mihinkään yllämainittuun ryhmään.