Ilmoittautuminen opintojaksolle tapahtuu
WinhaWille-liittymän
(eli opiskelijoiden web-liittymän) kautta (osoite: https://www.evitech.fi/winha.
Opintojakson koodi on T0026 ja toteutuksen koodi on TM01S1.
Opintojakso antaa perusvalmiudet olio-ohjelmoinnin hyväksikäyttöön käytännön ohjelmistotyössä. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva olio-ohjelmoinnin merkityksestä ja soveltamismahdollisuuksista tietojenkäsittelytekniikan eri osa-aloilla. Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin keskeiset periaatteet ja osaa käyttää niitä ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi opiskelija tuntee oliosuuntautuneen ohjelmointikielen C++:n ja osaa laatia sen avulla olioperustaisen lähestymistavan mukaisia ohjelmistoja.
.
Perustiedot
Sisällön
pääkohdat
Käsitellyt
asiat
Kurssimateriaali
Harjoitukset
Ryhmätyöharjoitus
TenttiTentissä tutkitaan kurssilla käsiteltyjen aiheiden ymmärtäminen ja kyky niiden soveltamiseen. Opintojakson arvosana määräytyy pääsiassa kokeen perusteella (80%). Aktiivisuus labratehtävien tekemisessä vaikuttaa max 20% ( yksi askel numeroskaalassa). Tehtävien luonne noudattaa pitkälle labraharjoituksissa olleita tehtäviä, mutta labratehtävät eivät suinkaan anna suoria vastauksia kysymyksiin. Tässä muutamia vihjeitä miltä olio-ohjelmoinnin kokeen kysymykset voivat näyttää.
Periaatteessa mikä tahansa kurssin aikana opiskeltu aihe voi olla kysymyksen kohteena kokeessa. Seuraavassa kuvataan muutamia kokeessa tyypillisiä kysymystyyppejä.
Kysymystyyppi 1) Kysymyksessä kuvataan jonkin reaalimaailman olion ominaisuudet ja käyttäytyminen. Tehtävänä on kirjoittaa luokkamäärittely ja luokan toteutus kuvatuille olioille.
Kysymystyyppi 2) Luokan xxxx luokkamäärittely (tai useamman luokan luokkamäärittely on annettu). Tehtävässä pitää kirjoittaa sovellus (main funktio) , joka ratkaisee tietyn probleeman tai suorittaa tietyn tehtävän käyttäen hyväksi annetun luokan palveluja.
Kysymystyyppi 3) Luokan xxxx luokkamäärittely (tai useamman luokan luokkamäärittely on annettu). Tehtävässä pitää kirjoittaa annetut vaatimukset täyttävä luokkamäärittely ja jäsenfunktioiden toteutukset käyttäen hyväksi annettuja luokkia tavalla tai toisella (esimerkiksi käyttäen annettuja luokkia osakomponentteina, periyttämällä se annetusta luokasta tai käyttäen assosiaatiota).
Kysymystyyppi 4) Kysymyspaperilla voi löytyä myös valmis ohjelma, josta saatetaan kysyä esimerkiksi: Mikä on probleema, jonka kyseinen ohjelma tai funktio suorittaa? Tai mitkä probleemat syntyvät ohjelmaa suoritettaessa (virheet, muistinkäytön epätehokkuus tms.)? Kuinka ohjelmaa pitäisi parantaa, jotta kyseiset ongelmat voidaan poistaa?
Kysymystyyppi 5) Geneerinen ohjelmointi on yksi tärkeimmistä olio-ohjelmoinnin tavoitteista. Yksi kysymyksistä käsittelee lähes varmuudella tätä asiaa tavalla tai toisella.
Kysymystyyppi 6) Kysymystyypit 1 – 5 ovat hyvin tyypillisiä
ja
varmasti ainakin kaksi kysymyksistä voidaan luokitella suoraan
niihin
tyyppeihin kuuluvaksi. Niiden lisäksi voi löytyä
kysymyksiä,
jotka eivät selkeästi kuulu mihinkään
yllämainittuun
ryhmään.